IBA Scandinavia Rally 2014

 

IBA-ajot yleensäkin tarjoaa itselleni mahdollisuuden irrottautua arjen paineista ja kokea konkreettisesti meidän pohjoismaalaisten hieno pääoma, eri vuodenaikojen erilaisuus ja luonnon kauneus ja monimuotoisuus, joiden yksityiskohtia voi ajon aikana aistia, katsoa, haistella, maistella – olla osallisena. Tämä on hyvä keino tyhjentää ajatukset turhasta, ladata akkuja, uudistua ja voimaantua tulevaisuutta varten.

 

Valmistautuminen

Päätös ralliin osallistumisesta syntyi aika myöhään, mutta mahduin kuitenkin mukaan jälki-ilmoittautuneena. Mietimme aluksi siirtymistä varsinaiselle toiminta-alueelle Tornion kautta, mutta työkiireiden vuoksi päädyimme laivamatkaan. Varasin ja tyhjensin kuitenkin pari päivää kalenterista ennen tapahtumaa aikomuksena tehdä valmistelut huolella niin pyörän kuin itsenikin  osalta, mutta toisin kävi. Varsin katastrofaalisen kiireiset pari päivää – itsestä riippumatta -  ja valmistautuminen meni täysin paniikinomaiseksi sähläämiseksi loppuun asti ja totta puhuen en olisi lähtenyt lainkaan jos olisin ollut yksin, mutta koska olimme ex-puheenjohtajan kanssa suunnitelleet mennä yhteismatkaa, niin mukana oltiin vaikka vähän myöhässä. Onneksi oli hieman rutiinia takana muuten ei olisi onnistunut.

Siirtyminen Lohjalta Turkuun sujui hienosti kaatosateessa joka onneksi loppui ennen laivarantaa. Se ei sinänsä haitannut, jopa nauratti, kun kaikki kamat oli muutenkin märät koska olin ajanut vuorokauden sisällä Lohja – Turku –välin sattuneesta syystä jo kolme kertaa kaatosateessa ja kaksi legiä niistä nakupyörällä. Uusi mielenkiintoinen kokemus wingistille. Turkuun päästyämme sade kuitenkin loppui ja oli koko loppumatkan täydellinen eli kuiva, aurinkoinen eikä liian kuuma. Luonnollisesti tällä oli kokonaiskokemuksen kannalta ratkaiseva merkitys.

Laivalla vaihdoimme lyhyesti fyysisen valmistautumisen ohessa strategisia ja taktisia ajatuksia, mutta koska ajoa varten levätään, ei edellisenä vaan sitä edellisenä yönä niin maksimoimme yön levon. Nukuinkin poikkeuksellisen hyvin johtuen ilmeisesti alku hässäkästä.

Örebrossa olimmekin sitten jo aikaisin aamupäivällä joten aikaa oli riittävästi  - liikaakin - koska huoneet eivät olleet vielä valmiit ja Check-in  matkamittarien kalibrointeineen alkoi vasta alkuiltapäivästä.   Myös Ippuman etelän kierrokseltaan oli ehtinyt paikalle hyvin verrytelleenä yön yli ajaen. 

Matkamittarit kalibroitiin yhteisellä 50km:n lenkillä, jonka merkitystä ihmettelin sillä kilometreistä ei saisi pisteitä, mutta myöhemmin selvisi että rallissa oli 2000km:n cut-off eli ehdoton katto. Kalibroinnin jälkeen julkistettiin odotetut yli 100:n bonuspisteiden sijainnit elektronisesti ilman arvoja, joka mahdollisti pisteiden siirtämisen rauhassa omiin suunnittelu/navigointi järjestelmiin. 

Varsinainen ajaja briefing tapahtui lopulta myöhemmin iltapäivällä, jossa julkistettiin sitten rally-book sisältäen tarkat yksityiskohdat ajon suunnitteluun ja toteutukseen. Oli myös mielenkiintoista nähdä kaikki vajaa parikymmentä osallistujaa ainakin Ruotsista, Saksasta, Irlannista ja saattoipa olla UK:sta ja Belgiastakin. Olisi ollut mielenkiintoista tutustua heihin enemmän, mutta siihen ei aika riittänyt vaan kaikki siirtyivät huoneisiinsa suunnittelun ja loppuvalmistelujen pariin.

 

Rally Masterit, Hampe ja Benny, olivat tehneet äärimmäisen huolellista ja professionaalista työtä. Ilmeisesti olivat ottaneet oppia Saken ”soraperse” ajosta johon Hampe osallistui. Tuli hyvä fiilis jo heti alkuun kun huomasi että järjestäjät arvostavat osallistujia ja ovat omalta osaltaan tehneet kaiken voitavansa tapahtuman eteen. Kypärän nosto heille siitä.

 

Suunnittelu

Reitti suunnittelu vei omalta osaltani 4 tuntia. Aikaa oli liikaa ja mahdollisti ”hifistelyn” joka toi mukanaan virheitä. Olin aikaisemmin lähes päättänyt ajaa etelä-ruotsissa, mutta koska sää oli hyvä kaikkialla, Vätternin ympärillä oli suuri polkupyörä kisa menossa ja koska pohjoisessa näytti olevan isoja bonuksia jaossa niin päätin ajaa sittenkin pohjoiseen.

Strategiaksi valitsin ajaa pohjoisessa n. 1620 km:n reitin, eli SS1000, sekä keskittyä reitin varrella vain kaikkein arvokkaimpiin kohteisiin. Varsinainen ajotaktiikka oli siten, että itse ajamiseen menisi suorinta tietä 16 tuntia ja 2 tuntia lisää kohdepaikoilla poikkeamisiin, eli sivuun perusreitiltä. Lisäksi kymmeneen tankkaukseen menisi tällä reitillä 1,5 tuntia ja lepotaukoihin 2 tuntia.  Aikaa siis varsinaiseen kohdepaikka työskentelyyn jäisi noin pari tuntia, joten realistista olisi ehtiä käymään noin 10 -12:ssä bonuskohteessa. Tässä vaiheessahan ei tiennyt miten paljon aikaa paikkojen löytämiseen ja kuvaamisen jne todellisuudessa menisi. 

Houkutteleva vaihtoehto, jonka ympärillä pyörin pitkään oli ”heaven – hell” eli tietyt nimen mukaiset kohteet Trondheimissa ja Göteborgissa jotka olisivat tuoneet hurjat bonukset. En kuitenkaan saanut niitä mahdutettua ajosuunnitelmaan järkevästi tai realistisestikaan joten reitiksi valikoitui siis pohjoinen ympyrä.

Varsinainen suunnitteluprosessini oli seuraava: 

  1. Toiminta-alueen määrittely paperikartalta: Örebrosta pohjoiseen – länsiraja norja – itäraja pohjanlahti
  2. Konvertoin saamamme GPX-filen  excel-formaattiin, jossa poistin ensiksi kaikki alle 59 leveyspiirin pisteet. Toiseksi sortteerasin jäljelle jääneet kohteet arvojen mukaisesti kolmeen ryhmään ja editoin ja koodasin filen niin että eri ryhmän pisteillä oli oma värinsä. Kolmanneksi excel-filen konvertointi takaisin GPX-fileksi ja siirto MS-Autorouteen.
  3. Autoroutessa katsoin tankkauspaikat kohdalleen toimintasäde ja kulmapisteet huomioiden, sillä yrityksenähän oli ajaa samalla myös normaali SS100O. Autoroutella tarkastin myös reitin polttoaineasemien välisen lyhimmän matkan mukaan niin että 1600 tulisi täyteen. Sitten filen konvertointi takaisin GPX:ään ja siirto Garminin BaseCamppiin.
  4. BaseCampissä näkyi kauniisti nyt vain valitut tankkausasemat sekä sinisiä, vihreitä ja punaisia Örebrosta pohjoiseen olevia bonuspaikkoja. Kone piirsi lopuksi reitin sinisten eli arvokkaimpien pisteiden ja tankkausasemien kautta. Reitin kokonaispituudeksi tuli reilut 1800km (oman arvion ja taktiikan mukaiset 18 tuntia), joten ihan ok mahdollistaen tankkaukset, rauhallisen bonuspaikka työskentelyn sekä vielä maksimaaliset lepotaukobonuksetkin eikä 2000 km ylitykseen ollut vaaraa vaikka hieman kiertelisikin.
  5. Lopuksi vain sinisten reittipisteiden ja tankkauspaikkojen (ei siis koko reitin) siirto garminiin ja ajoreitin kopio paperille.

Ajoin siis varsinaisesti garminin avulla pisteeltä pisteelle en reitiä, ja back-uppina oli iPadin off-line kartta sekä iPadissä TomTom:in navigaattori softa. Koska sää oli hyvä olisi tarvittaessa voinut laittaa iPadin tankkilaukun päälle ja ajaa sen mukaan. Toisena back-uppina oli paperikartta, johon reitti- ja reittipisteet oli piirretty. Varsinainen ajoplan, eli reittipisteiden koodit ajojärjestyksessä ja aikatauluineen sekä rallikirja oli tankkilaukun päällä.

Suunnittelusta olisi selvinnyt ehkä paremmin pelkällä paperikartalla mutta kokeilin kuitenkin varsin teknistä suunnittelutapaa jossa oli loppujen lopuksi paljon sudenkuoppia joihin putosin:  BaseCampin oletus ajoajat ovat liian hitaat minun  ajokäsialalle joten aikaa jäi tunti ylimääräistä jonka olisi voinut käyttää muutaman tärkeän ja hyödyllisen, mutta vähempiarvoisen bonuspaikan bongaamiseen. Toiseksi olin vahingossa sortteerannut ulos kaksi paikkaa joiden vierestä ajoin ja joissa olisi ehdottomasti pitänyt käydä. Eli huolellisuutta lisää. Kolmanneksi latasin Garminiin vain ajosuunnitelman sisältämät pisteet. Olisi kannattanut ladata myös kakkosryhmä eli vihreäksi koodaamani pisteet jolloin ne olisi olleet näkyvillä ajon aikana.

Sinänsä suunnitelma toimi ihan hyvin ja lopetusaika poikkesi pari minuuttia suunnitelmasta, paitsi siis että jouduin keksimään matkalla tekemistä tunnin ajaksi.

 

Ajon toteutus

Lähtö tapahtui klo 7:30 aamulla Rally Masterien komennossa kaikkien kokoontuessa parijonoon lähtövaatteen alle. Kaikki muut lähtivät suoraan reitille, mutta itse siirryin pihan yli huoltoasemalle tekemään lähtötankkausta, sillä tarkoituksena oli siis ajaa myös SS1000. Tässä oli myös se hyvä puoli että pääsi porukasta eroon ajamaan omaa suoritustaan.

Ensimmäinen kohde oli Metsänvartijan maja vuoren huipulla keskellä ”Suomalaismetsiä”, jossa paikan nimet olivat aivan supisuomalaisia. Kohteelle ajettiin vajaat parikymmentä kilometriä nautittavaa kapeaa hyväkuntoista metsäautotietä jota pystyi ajamaan ihan kohtuullista nopeutta minunkin taidoilla. Kohde oli ainoa johon ohjeiden mukaan ei päässyt pyörällä perille vaan joutui kävelemään viimeisen puoli kilometriä, kuten meidän AR2012 ajossa. Ajattelin kuitenkin kokeilla, mutta lopussa taito ja uskallus loppui ja kävelin viimeiset parisataa metriä. Eihän ollut järkeä kaataa pyörää ensimmäisellä rastilla. Perässä tuli mönkijä ylös asti, joten  ei se enduromiehille olisi ollut vaikeaa. Kuvan otto majasta rallilipun kanssa ja hetken kauniiden maisemien ihailua.

Seuraava piste navigaattoriin, uusi sivu esille rallikirjasta ja menoksi jonnekin kohti Maatilamuseota.  Matka sujui jouhevasti ja jännityskin alkoi helpottaa kun huomasi, että paikat löytyy ja aikataulu pitää hienosti, eli suunnitelmaan voisi ilmeisesti luottaa ja sen mukaan edetä.  Jälkeenpäin vasta huomasin, että olin ennen ja jälkeen tämän kohteen missannut kaksi ihan tavoitettavissa ollutta bonuspaikkaa näennäisen tehokkaan suunnittelun seurauksena. Menetin siinä yhden sijan loppupisteissä.

Åressa kohteeksi oli valittu Ullådalenin maja, jossa on talvisin tullut monet kahvit juotua. Ajo Åreen oli maisemiltaan mykistävä. Tunturit piirtyivät auringossa valkoisine huippuineen upeasti horisontissa ja lähemmäksi tultua oli mielenkiintoista katsoa miten erilaisilta tutut paikat näyttivät nyt kesällä. Hyttysiä oli lämpimästä säästä johtuen paljon. Åreen sattui samaan aikaan myös rallin voittanut Saksan puheenjohtaja jonka kanssa vaihdoin hätäisesti kuulumiset. Eli hänkin oli valinnut pohjoisen reitin kuten muutkin palkinnoille yltäneet ajajat. Åressa mittari näyttikin iltapäivällä peräti 18 astetta.  Åren jälkeen jatkoin hieman eteenpäin Norjaa kohti käyden kulmapiste kuitin Duvedistä. Aikaa olisi ollut käydä puolentunnin päässä Norjan rajalla hakemassa tarjolla olleet bonukset, mutta sitähän en silloin vielä tiennyt.

Pohjoisin  kohde oli upea Strömsund. Tie sieltä alas ja kohti itärannikkoa oli yksi hienoimmista mitä olen Ruotsissa ajanut. Kymmeniä kilometreja Punkaharjun omaista hyvin kapeaa ja mutkaista kannasta. Aivan erinomainen tie kunnoltaan ja profiililtaan. Siellä täytyy käydä uudestaan.

Seuraava kohde oli Krångeden voimalaitoksen pato Östersundista itäänpäin. Vaikuttava rakennelma.

Matka jatkuu eteenpäin kohti tuttua Högakusten Bro:ta merenrannalla Härnösandissa. Siellä tuli ensimmäinen ihmettely, sillä Autorouten mukaan siellä pitäisi olla huoltoasema jonka olin valinnut kulmapisteeksi, mutta eipä ollut.  Ajaisinko siis pohjoiseen vai jatkaisinko matkaa suunnitelman mukaan etelään ja kompensoisin matkan lopussa?  Jatkoin suunnitelman mukaan etelään ja tankkasin Härnösundissa, jossa pidin ensimmäisen tauon suurin piirtein reitin puolivälissä.  Täytyy muistaa että jäin 50 km velkaa.

Tauot oli ohjeistettu siten, että yksi pakollinen 60 min lepotauko aloitettuna klo 23:n ja 02:n välissä sekä lisäbonuksia sai enintään kolmesta muusta 30 min tauosta. Tauot ja niiden pituus oli todistettava kuitein. Lisäksi taukojen aikana ei saanut hankkia muita bonuksia.

Härnösundin tauon aikana tein kaksi mokaa. Ensiksi epäonnistuin vaaditun SMS-paikka viestin lähetyksessä koska en käyttänyt maakoodia eikä puhelin herjanut ettei viesti ollut mennyt perille jonka vuoksi menetin ne pisteet. Toiseksi lähetin viestin tauon aikana jolloin menetin vielä taukopisteetkin. Jälkimmäisen mokan tajusin kuitenkin myöhemmin ja koska aikaa oli ylimääräistä pystyin sen paikkaamaan. 

Matka jatkui kuitenkin itärannikkoa alas Sundvallin kasinolle

 sen jälkeen jollekin museokanavalle pistona länteen

ja  jälleen itärantaa alas kohti Söderhamnia, jossa pidin lepo/ruokatauon, sekä ylimääräiset bonustauot, yhteensä 2 tuntia.  Taulle osui samaan aikaan myös Ippuman, eli myös hän oli valinnut pohjoisen reitin. Jälkeenpäin selvisikin että kaikki me Suomalaiset olimme toisistamme tietämättöminä valinneet saman perusreitin, eli pohjoisen vaihtoehdon.

Lepotauon aikana päivitin tilanteen ja varmistui, että olin tunnin edellä. Miten sen voisi käyttää hyödyksi. Ruokailun aikana läppäri ja suunnitelmat esiin olisiko mitään järkevää tehtävissä. Nyt huomasin että olin missannut pari hyvää bonusta, mutta sille ei voinut enää mtään sillä ne olivat lännessä ja minä olin jo idässä. Onneksi saavutettavissa oli vielä yksi kohtuullisen hyvä bonuspaikka joka ei ollut mukana suunnitelmassa, joten sain siitä hieman hyvää vaikka sillä ei ollutkaan vaikutusta sijoitukseen. Samoin päätin miten ajan lopussa takaisin Högakustenilla menettämäni kilometrit, jotka siis tarvittiin SS1000:seen sekä pitäisin ylimääräisen tauon viimeisen tankkauksen yhteydessä, jos aikaa riittäisi, ja siten saisin mahdollisesti takaisin Härnösandissa mokaamani taukopisteet.

Matka jatkui nyt takaisin sisämaahan Edsby:hyn joka on kuuluisa huonekalukaupunki. Kohteena olikin kuvista aikaisemmin tuttu ”jättiläisen tuoli”. Sieltä kohti Falunin kaivosmuseon palotornia. 

Lämmin sää oli hieman viilennyt ja mittari näytti +4 asetta. Ihan hyvä lukema Juhannusviikolle. Minun jälkeeni tulleet kertoivat että lämpötila oli edelleen laskenut 1,5:een asteeseen. Mutta ei hätää. Gerbiilin säätimestä hieman lisää lämpöä.

Falun olikin viimeinen suunniteltu kohde joten navigaattoriin rallibase Örebro. Navigaattori vahvisti, että aikaa on. Siispä ajoin lopussa jonkin matkaa Örebron ohi kohti Osloa, otin kulmapistekuitin ja pidin bonusten arvoisen tauon ja takaisin kohti Örebrota ja lopetustankkausta.

 

Dokumentointi

Rallin dokumentointi piti sisällään logikirjan täytämisen paikkojen (=bonuspisteiden), kilometrilukemien ja kellonaikojen osalta. Lisäksi siihen tuli merkitä tauot ja muut mahdolliset bonukset jotka katsoi ansainneensa. Omalta kohdaltani asiaan kuului myös normaalin SS1000:n vaatimat paperit kuitteineen.

Varsinainen rallidokumentaation tarkastus tapahtui siten, että jokainen vuorollaan meni tuomariston eteen esittäen ja argumentoiden haluamansa bonukset esittäen valokuvat ja muut rallikirjan edellyttämät todisteet vaatimustensa tueksi. Tuomaristo hyväksyi ja/tai hylkäsi vaatimukset kohtakohdalta ja lopulta, tarvittaessa keskustelun jälkeen, syntyi yhteisymmärrys ajetusta matkasta ja sen varrella ansaituista bonuspisteistä eli omasta rallituloksesta. Hyvä systeemi joka teki asiat kerralla selväksi, jonka jälkeen pulinat pois.

Maittavan hotelliaamiaisen jälkeen kaikki kokoontuivat yhteen keskustelemaan rallista ja kuulemaan tulokset. Itselleni tuli viiden sija joka oli ihan tyydyttävä ja ennen kaikkea antoi runsaasti oppia ja kokemusta tämäntyyppisistä ralleista. 

Kokka kohti Tukholmaa kauniissa kesäisessä jopa lämpimässä säässä hyvillä mielin ajatuksissa jo maistellen hyvää pihviä ja laivan saunaa jossa saisi vaihtaa rallin fyysiset muistot puhtaaseen kerrastoon.

 

Summasummarum

Erittäin hieno kokemus jota voi suositella kaikille. Jos on ajanut SS1000 Finlandin sekä AR2012 niin pystyy varmuudella saamaan halutessaan hyvän tuloksen. Ralli on mahdollista ajaa myös antoisasti turistitaktiikalla kokemuksia keräten.

Tapahtuma oli äärimmäisen hienosti ja ammattitaitoisesti järjestetty. Kiitos siitä. IBA Ruotsille.

Toivottavasti me kaikki haluamme ja päätämme osallistua ensi kesänä omaan ralliimme. Ruotsissa olleet ulkomaalaiset ilmaisivat jo halukkuutensa osallistumiseen ja uskon että kun sana Ruotsin rallista kiirii maailmalla niin ensikesänä on runsas kansainvälinen osanotto.